maanantai 23. huhtikuuta 2018

Villakurssi



 




Syksyllä oli aikamoinen onnen päivä! Minäkin pääsin kokeilemaan, miltä villa tuntuu käsissä.

Ihan aluksi maaseudun naiset olivat kerineet omat lampaansa. Me aluksi puhdistimme parhaamme mukaan villaa madoista, liasta ja ulosteesta. Aikamoista näpertelyä se olikin. Selvää en saanut, kuinka puhdasta sen olisi pitänyt olla. Itse pyrin ottamaan kaiken pois, jotta tekijällä olisi siistimmät työt.

Koska minulla poltatutti tehdä jotain itse, antoi työkaverini minullekin villaa. Se tosin oli jo koneellisesti puhdistettu ja karstattu valmiiksi. Eli ei tässä nyt ihan leveilemään pääse, kuinka pikku kätösin olisin tehnyt kaiken. 

Opettaja oli Ulaanbaattarista. Hän innostui kovin, kun sai opettaa ulkomaalaista. Kuviakin piti ottaa ja mallata ties kenen kanssa. Ohjeistusta en ymmärtänyt kovinkaan hyvin, mutta opettaja osasi taitavasti näyttää.






Viimeisintä vaihetta nurkkien huovuttamaisesta en ymmärtänyt kovin hyvin. Nurkkia piti pyöritellä makkaraksi ja leipoa tovin! Onneksi sen teki suurimmilta osaltaan opettaja. Tuntien jälkeen tekeleeni alkoi näyttämään siltä miltä piti: istuinalustalta.

Suunnittelin jo vaikka mitä hienoja tekstejä kirjottavaksi alustan päälle. Onneksi puhe tuli paikallisen kaverini kanssa. Hän osasi kertoa, ettei mongolialaiset istu kirjoitusten päällä. No höh! Mutta toisaalta istuuko suomalaisetkaan. Meillä on tietty sisustustyynyjä, joissa mukavia aforismeja, mutta eihän niiden päällä istuta.. Jatko saa jäädä mietintämyssyyn!


2 kommenttia:

  1. Ne ovat kyllä todella söpöt! Me tilasimme lapsien itse suunnittelemat huopatossut. Hauskat tuli. Mies halusi kalakuvioiset. Eli täällä markkinoilla saa sitä mitä tilaa ;)ja laatuun voi olla tyytyväinen.

    VastaaPoista

Nahkapaperi

Viikonloppuna järjestettiin ensimmäinen Ommel -tapahtuma Espoon Suurpellossa. Se oli suunnattu ompelijoille kaikilla herkuilla. ...