Leikkiminen lasten kanssa ei ole koskaan ollut oikein se minun juttuni. On ollut mukava kuulla sanonta, kuinka leikki on lasten työtä. Olen siis sen varassa sitten kokonaan. Mutta jotain kivaa on mukava tehdä yhdessä. Tällä kertaa ei lapsellani meinannut kyleilevän kaverin kanssa onnistua leikit. Otin esiin Kierrätyskeskuksesta hankkimani puuvillakankaat, sabluunat ja kangasmaalin. Rauha laskeutui ja aivot vain surisivat, kun tytöt mietti kuvioita kankaaseen.
Sabluuna, vai oliko se sittenkin kangas, imi sabluunan alle väriä ja kuvista tuli aika sottaisia. Minä olin vähän pettynyt, mutta lapset aivan innoissaan. He keksivät maalata pelkällä pensselillä. Eipä siinä mennyt kuin tovi ja kankaat olivat saaneet kuvionsa. Otin ne talteen, enkä puhunut jatkosta mitään.
Helpointa oli tehdä kankaista pussukat. Jotta ne saivat jotain kivaa bling bling -juttua ja pienen kikan. Silitin merenneitoja ja ompelin vielä paljetteja saamaan pussukkaan kolmiuloitteisuutta. Eikös ole aika söpöt?
