lauantai 2. helmikuuta 2019

Vauvalle





Tulipa tehtyä taas uusi aluevaltaus, kun ompelin pientä vaatetta. Sinäsä kaikki menee samoilla ohjeilla kuin tekisi isommalle lapselle. Tuo muovineppari vain jännitti etukäteen. Tein kauluksen ihan käsipelillä. Kantinkääntäjää koneeseen en ole kaivannut, koska tosiaan näitä pieniä vaatteita ei ole tullu tehtyä.
 
Käytän kokolappuna Tiger-kaupasta hankkimaani numeroleimasimia. Itse muste on myös Tigerin omaa, eikä siis mitenkään erityisesti kankaaseen tarkoitettu. Hyvin on pysynyt 40 asteen pesuissa. Ainut muistamisen arvoinen seikka kokoa leimatessa on se, ettei kankaan päällipuoli ole vaalea. Muste heijastuu vaalean kankaan läpi.

Flunssa on ollut meidänkin talossa ja rajoittanut kyläilyä. Mahtaako ystävämme pienokainen kasvaa koosta 68 pois...

tiistai 15. tammikuuta 2019

Kahden paita



Voi kun minä niin tykkään! Mikä hauskuus siinä onkaan, että voi kikkailla ompeluksissa niin, että tekeleistä tulee persoonallisia ja hienoja. Minulle on vähän vaikeaa tehdä niitä peruspaitoja, koska niistä puuttuu luomisen leima. No, tämän paidan kohdalla luominen tarkoitti sitä, että osasi yhdistää kaksi kangasta yhteen -loput kikkailut tulivat ihan Mekkotehtaan kaavakirjasta.

Timanttikuvion kämmin sen verran, että leikkasin alussa yhden timantin sivun auki. Soo, soo. Eikös se ole niin, että jotain mitä et voi muuttaa, täytyy korostaa? Eli sitten lähti parin muunkin sivu leikkaukseen. Lopputulos on kaikesta huolimatta kiva ja silmiin miellyttävä -vaikka itse sanonkin. Tämä paita on ilo antaa kummitytölle, sillä parempaan en pystynyt!


sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Joululintu

Tonttu on saanut oman paikkansa kuusien alta. Sen virka on ohjata hiihtäjä ladulta kotimökille. Joskus se on kujeillut ja pyytänyt tuntemattomia hiihtäjiä kahvittelemaan. Kukaan ei ole vielä tullut mökin ovia koputtelemaan. Ovat tainneet huomata jossain vaiheessa mökkiä lähestyessä, että se ei ole kahvila vaan yksityisasunto.

Pikkuinen tyttö huomasi viime talvena, että tonttu tarvitsee käteensä lapasen. Silloin minä astuin kuvioihin ja lupasin auttaa sen teossa. Idea oli hieno, muttei sen työstäminen ikinä alkanut puikolle asti. Lapanen tuntui loppupeleissä aika tylsältä vaihtoehdolta.

Onneksi Arlon ja Carloksen lintukirja antoi inspiraation ja tonttu sai kaverikseen linnun.




Kuvat ottanut R. Toukomies.

lauantai 22. joulukuuta 2018

Paidat sisaruksille




Kärsivällisyyttä ei ole voinut nyt kokeilla, kun jouluompeluksia on tehnyt. Kaiken on halunnut tehdä niin huolella kuin sen on siinä hetkessä pystynyt. Ei haasteita kehiin vaan ihan perusjuttuja, jotka osaa.

Mutta, mutta kyllähän yhden nappilistan voi tehdä, kun viimeksikin onnistui. Vaan eipä se tällä kertaa mennyt niin kuin toivoi. Leveydestä jäi sentti, joten jouduin ruttaamaan kangasta edestä pienen laskoksen verran. Haittaako? Uskallan kyllä antaa lahjaksi, mutta kyllähän se itseä ärsyttää, ettei sellaista priimaa tullut kuin olisi toivonut.

Kaksoisneulan sijasta kokeilin eri pistoja. Pojan moottorisahaan mielestäni sopi siksakki. Tekee aika vängän vaikutelman. Perhospaitaan taas kokeilin erilaista suoran ja siksakin välimaastoa, joka on aika huomaamaton.

Nämä paidat ovat kyllä sellaiset muistutukset taas siitä, kuinka armollinen ompelijan täytyy olla itselleen. Tässä koko ajan kehittyy ja silmä oppii näkemään. Jospa riittäisi se, että olen ajatellut lahjan saajia. Iloitsen heistä.



maanantai 17. joulukuuta 2018

Lahja opettajalle



Viime viikolla uutisoitiin Espoon linjauksesta, kuinka vanhempien lahjat opettajille eivät saisi olla liian hintavia. Epäilen, että on yhä yleisempää, että vanhemmat keräävät rahaa yhteseen pottiin, jolla hankitaan opettajalle lahjakortti. Jos luokassa on 28 oppilasta ja jokaisen vanhemmalta tulee vaikkapa 5 euroa, on lahjakortin summa ymmärrettävästi ihan mukavan suuruinen. 

Mikä saa vanhemmat antamaan joululahjoja? Sitä mietin omalla kohdallani. Tietenkin takana on kiitollisuus, että hyvät ja mukavat ammattilaiset ovat olleet kannustamassa lastani kasvuun. On hienoa nähdä pienen oppivan elämisen ja koulutaipaleen alkeita. Mutta kiitollisuus opettajien työstä varmasti jatkuu lapsen kasvaessa. Epäilen silti, etten tule antamaan lahjoja teini-ikäisen lapsen opettajille.

Voiko siis olla, että nyt vielä henkisen napanuoran ollessa suht löysällä, kokee yhteyden opettajiinkin läheisemmäksi? Kun napanuora on katkennut teininä, lapsi saanut luottamusta ja itsenäistynyt sen verran, ettei vanhemman roolissa kiitosta osaa antaa lahjana. Jospa se olisikin siinä, että lapsi itse osaa käyttäytyä ja sanoa itse kiitoksensa. Senpä näkee sitten tulevaisuudessa, miten näihin lahjojen antamisiin suhtautuu.

Kolmosluokan opettajalle tein ihan lahjakortin, jolla saa toivoa jotain ommeltua. Ehdotin pussukoista, tyynyihin, pehmonuotteihin tai muihin hassutuksiin tai tarpeellisiin tavaroihin, joita luokassa tarvitaan. Vielä ei ole tullut toivetta, jota tietenkin jään jännällä odottamaan. Toki voihan olla niin, ettei mitään tarvikaan.

Kakkosluokan opelle tein työhön kertotaulupelejä. Ne ovat hyvin yksinkertaisia ja nopeita. Niitä voi käyttää pistetyöskentelyssä tai vaikkapa tukiopetuksessa. Pääpaino on pelaamisessa ja tekemisessä.


  
Viitosen kertolaskuun kerättiin koko suvun voimin pullon korkkeja.

Ykkösen kertolaskuun löytyi hymynaamat netistä. Ilmaiset laskukuvat saivat laminoinnin.

Kakkosen kertotaulussa omat pyykkipojat kiinnitetään oikeaan vastaukseen. Kivat ja ilmaiset kuvat löysin netistä.

Kaboom! on kyllä tunnettu peli, mutta otin nyt riskin ja tein sen tähän kokoelmaan. Lisänä kolmosen ja kympin kertotaulut.


Kaikki pelit ovat reilun kokoisissa pusseissa. Ne ovat paksua puuvillakangasta, joten niitä on hyvä hyödyntä muissakin tarkoituksissa, jos ei nämä pelit inspiroi tarpeeksi. Itse kyllä hykertelin näiden kanssa. Oli kivaa tehdä jotain sellaista, joista luulee olevansa hyötyä luokassa. Toivottavasti niin olisi!

lauantai 17. marraskuuta 2018

Neulotut linnut








Nyt vasta tajusin, että näille kahdelle linnulle pitäisi antaa nimet! Bling blingiä ei puutu ja pyrstökin on kovin juhlallinen. Nimet täytynee olla jotain prinsessamaista! Ne päättäköön meidän viskari, joka piti huolen kimallusten määrästä. Saimme yhdessä tutkia, mitkä värit sopivat yhteen ja mitkä näyttävät silmissä rumilta. Aika hyvin hän erotti yhteensopivat kauniit sävyt.

Nämä eivät ole lahjaksi, vaikka kovasti tekisi mieli kääräistä pakettiin. Saavat nyt ilahduttaa eksoottisuudellaan tuon kahvin vieressä. Kahvilla taitaa tehdä tiukkaa kasvaa pimeän marraskuun vallitessa.

Unohdin punnita langan kulutuksen. Ei se kovin paljon voi olla. Hyvin saa kulutettua jämälankoja. Ohje on Arno ja Carloksen lintukirjasta.

torstai 8. marraskuuta 2018

Poikien paidat

134 cm

110 cm


Blogini tärkein tarkoitus on olla muistilappuna tuleville vuosille. En meinaa nimittäin muistaa, mitä olen tehnyt vuosien varrella toisille. Varsinkin joululahjoiksi olen virkannut, ommellut ja askarrellut kaikenlaista, mutta eihän niitä muista kuin osan. Joten, ettei vain tulisi noloja tilanteita samanlaisista tuplalahjoista niin tässäpä tämän vuoden joululahjojen sisältöä!

Näille veljeksille tosin on vaikea hankkia samaa lahjaa ensi vuonna. Ovat silloin jo ihan erikokoiset. Ja kiinnostus olla samoissa vetimissä veljen kanssa, on varmaan mitättömät.

Ensimmäinen rintatasku oli ihan liian iso. Kokeilinpa sitten, pienempää taskua tehdessä eräänlaista koristetta. Ei kuitenkaan näyttänyt hyvältä. Onneksi muistin kuvata, jos sitä joskus tarvisikin...


Vauvalle

Tulipa tehtyä taas uusi aluevaltaus, kun ompelin pientä vaatetta. Sinäsä kaikki menee samoilla ohjeilla kuin tekisi isommalle la...