perjantai 11. toukokuuta 2018

Kirjontaa kazakkien tyyliin








Suomen taitoliiton vuoden teemana on kirjonta! Itsellänikin on vähän kutkuttanut osallistua tämän teeman ympärille omalla työlläni. Inspiraatiota sain näistä kaverin kodissa olevista tyynynpäällisistä. Nämä työt ovat kazakkien tavaramerkki. Heidän pelkistettyt ketjupistojen juju on väreissä ja hienoissa kuvioissa. Ihastelen myös näitä väriyhdistelmiä. Itselleni on aina kovin vaikeaa löytää ne yhteensopivat ja kauniit värit. Tässäpä siis mallia kerrakseen!

Eli nyt kynä käteen ja piirtämään erilaisia muotoja. Se tapahtuu Suomessa, sillä muutamme takaisin tällä viikolla. Haikeus jää, sillä viihdyimme kovin asua täällä. Luonto, ihmiset ja kulttuuri on aina avartavaa. Näin käsityöläisen silmin Mngolia on mielenkiintoinen ja värikäs, materiaaleilta rikas maa.



sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Kashmir





Lampaat ja vuohet paimantavat yleensä yhdessä. Tässä paimen on ajamassa laumaa kotiin.


 

Vuohet ja lampaat erotetaan toisistaan. Tänä aamuna vain lampaat pääsevät laiduntamaan.



Vuohet joutuvat odottamaan kukin kerrallaan.  

 


Vuohi on villi. Jottein se karkaa, on se sidottu sarvistaan ja takajaloistaan.




Vuohet kammataan jotta talvivilla saadaan kerättyä. Tästä kuuluisesta kashmirista paikallinen saa kilolta 100 000 Tukrukkia eli noin 40 euroa.




Meidän poissaollessa Suomessa on havahduttu, kuinka fleece on ympäristölle haitaksi. Se on saanut Vuoden turhake 2017-tittelin Suomen luonto -lehden toimesta. Fleecekangas mm. päästää pesussa huomattavia määriä mikromuovipaloja ja kangasta ei voi kierrättää. Täten monet kuluttajat ovat päättäneet jatkossa boikotoida fleecen ostoa ja hankkia luonnonmukaisimpia tuotteita. Yksi näistä on kashmir. 

Täällä vuohia on enenevissä määrin. Se on tuottoisa eläin, sillä kashmirista saa paikallisten mittapuun mukaan hyvän hinnan. Villan suosio kasvattaa tarvetta ja tietenkin kysyntään pyritään vastaamaan. Nyt jo monet 'äilit' eli perheet kasvattavat vain vuohia, jotta saisivat hyvän toimeentulon. Vuohen liha on myös herkullista, joten eläintä voi monella tapaa hyödyntää.

Vuohi tosin on todelllinen maaperän kuluttaja. Mongoliassa on karjan ylituotanto. Siksipä suuret lammas- ja vuohilaumojen sorkat kuluttavat maata nopealla vauhdilla.  Vuohelle on vielä ominaista se, että eläin syö vihreän juurineen. Maa voi palautua tällaisesta tuhosta, mutta ei silloin, kun se on jatkuvaa. Nyt jo ollaan havahduttu suuren karjamäärän tuhoihin ja eroosion laajenemiseen. Toki täälläkin ilmaston lämpiäminen vauhdittaa tilannetta, mutta suurin ongelma ovat isot karjalaumat. Kuuluisa Gobin erämää laajenee.

Suomessa ei varmaan tule mieleenkään, että kashmirkin olisi tältä näkökulmalta luontoa tuhoavaa. Mainostetaanko tätä puolta siellä ollenkaan? On hienoa pyrkiä luonnonmukaisuuteen ja vastuullisuuteen. Ja fleecekankaan boikotoiminen on askel eteenpäin. Täytyy olla aika valistunut kuluttaja, jos tietää Mongolian maaperän tilanteen tältä kashmir-näkökannalta.

Mongoliassa asustelee myös jakkihärkiä. Niiden villa on lämpimämpää kuin kashmir-villa. Perusteluita löytyy netistä vaikkapa googlettamalla: yak vs chasmire. Monet tykkäävät, että jakin villa olisi myös pehmeämpää kuin kashmir. Jakit eli 'sarlakit' eivät kuluta maata syömisellään niin kuin vuohet. He jättävät juuret rauhaan. Yhdestä jakkihärästä saa enemmän villaa kuin vuohesta, sillä isoimmat härät voivat olla henkilöauton korkuisia. Härät asuvat korkealla vuoren rinteillä. Jakkilehmät vasoineen asuvat taas laaksoissa. Ja nyt keväällä saa ihastella maisemiin tulleita jakkihärän söpöjä vasikoita!






tiistai 1. toukokuuta 2018

Tuliaisten lopullinen muoto





Aikaisemmin kirjoitin ideastani viedä Suomeen tutuille huovutuskoreja. Sellaisia, joita saisi näppärästi kuljetettua. Tein itse askarteluhuovasta mallin. Siitä jatkotyöskentely jatkui niin, että tänään sain kuvattua oikeat huopakorit! 

Ensimmäisessä kuvassa on yksi prototyyppi. Tekijä oli tehnyt nurjalle puolelle tukikankaan, jotta kori pysyisi mukavammin kuosissaan. Kangas oli mielestäni kovin ruma ja kiinnike huovasta tehtynä liian raskaan näköinen, Onneksi into ei sammunut siinä vaiheessa, vaan ideoimme yhdessä lisää.

Korien värit ovat paikallisille aivan liian lässyt! Oranssi, sähkönsininen, ruskea ja ehkä meille suomalasille tutut 70-luvun värit ovat täällä enemmän suosiossa. Siksipä painotin monta kertaa, millainen maku on ulkomaalaisilla ja suomalaisilla. Aika rankasti tietenkin yleistetty -eihän joka suomalaisen koti näytä kliinisen valkoiselta! Mutta epäilen, että nämä värit ovat varmempia antaa ja saaja voisi olla tyytyväisempi.

Tässäpä näkee millainen lahjan antaja olen. Yritän kovin miettiä, millaisesta lahjan saaja pitää. Mitkä ovat lempivärit ja mieltymykset. Tietty, joskus menee täysin mönkään ja lahja ei ole niin mieluinen kuin olisin toivonut. Mutta jos lahja on saajallensa mieluinen, saa itsekin siitä ilon osakseen. Siksipä näitä korejakin suunnitellessa olen kyherrellyt innosta: jospa saankin jonkun ilahtumaan ikihyväksi!


Mongoliassa on tullut kevät ja sateet ovat saaneet maan viheriöimään. Toivotaan, että karja vahvistuisi. Paimentolaiset ovat olleet työntouhussa. Jakkihärkien, vuohien ja lampaiden vasikoiden on aika syntyä! Ja näyttä siltä, että paikalliset elävät vuoden kierron mukaan, sillä myös monet tuttumme ovat saaneet vastasyntyneensä syliinsä. Kevät on siis monella tapaa täällä uuden elämän aikaa!

Poikien paidat

134 cm 110 cm Blogini tärkein tarkoitus on olla muistilappuna tuleville vuosille. En meinaa nimittäin muistaa, mitä olen teh...