perjantai 18. elokuuta 2017

Jollekin toiselle

Mikä vaikeus ja ihanuus!
Kun tekee toiselle sukkaa, paitaa tai nuttua, on siinä omanlaisensa jännitys. Välillä sitä saattaa miettiä monia yhteisiä hetkiä, joita tekeleen tulevan omistajan kanssa on kokenut.  Ajatuksiin sukeltaa niin, että kutomisen lomassa voi hyvinkin hörähtää nauruun, sillä vanhoja on hauska muistella. Toki joskus sitä vain katsoo televisiota ajattelematta sen koommin yhtään mitään.

Nyt tein paikallisen kaverini vauvalle sukat ja tumpput. Täällä ei oikein harrasteta käsineitä. Lapset voivat olla kovallakin pakkasella ilman pipoa ja lapasia. Välissä se toppatakkikin on unohtunut Siksipä oli kutkuttavaa miettiä, mikä olisi kaunista paikallisten silmissä.


Suomesta tuodut lankavalikoimat eivät ole huimat. Nämä kaksi veijaria pääsivät seulasta läpi. Ne ovat ihan nallea tai jotain muuta peruslankaa. Täällä paikalliset käyttävät kamelin tai jakin villaa. Ne ovat ihanan pehmeitä ja lämpöeristeisiä. Nytpä siis jännään, tuleeko kaverini vauvallensa tällaisia kovia koppuroita käyttämään!



Ja nyt lahja paikallisten tapaan läpinäkyvään pussiin! Mukaan lähtee myös ainakin kahden jos ei kolmenkin kilon karkkipussi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Nahkapaperi

Viikonloppuna järjestettiin ensimmäinen Ommel -tapahtuma Espoon Suurpellossa. Se oli suunnattu ompelijoille kaikilla herkuilla. ...