Olimme juuri palaamassa ystäviemme luota. Se oli tämän päivän toinen kyläpaikka. Huomenna tulee mahdollisesti kyläiltyä muissakin. On nimittäin Tsagaan Sar, kiinalainen uusi vuosi. Mongolialaiset juhlivat sitä vierailemalla toistensa luona. Pääpaino on syömisessä! Ja sitä kyllä olemme saaneet tehdä. Juhlaruokana on lihanyytit eli suomalaisittain sanottuna bootsit. Niitä täytyy syödä ainakin kolme kohteliaisuusmittarin mukaisesti. Eipä tuo mitään, sillä hyvältähän ne maistuvat.
Kävely teki hyvää, vaikka ilma oli jo tullut kylmemmäksi auringon vähitellen laskettua vuoren taa. Hiilipiippujen tuotokset näkyivät paremmin ja saasteet haisivat. Tuttua juttua, johon jo osaltaan on tottunut.
Katukuvassa oli kuitenkin joku veikeä juttu, nimittäin bussipysäkin kyltti. Eihän sillä kohin näinä päivinä linja-autot kulje, joten kyltti kertoi omaa historiaansa. Varmaankin joka päivä paikalliset kävelevät sen ohi, sen koommin ajattelematta koko kylttiä. Näkyvillä, mutta ei nähtynä.
Ja inspiraatiovallassa ei muuta kuin kuvaamaan Marisukkia. Ohjeen olen taas hankkinut netin maailmasta. Tällä kertaa Eilen tein blogista. Ideoin siinä tehdessäni, että olisipa hauskaa tehdä perheelle, joka odottaa vauvaa tulevaksi, tällaiset eriparisukat. Eli äidillä olisi omat samaa kuviota olevat sukat, samoin isällä. Heidän kuvionsa kuitenkin eroaisivat toisistaan. Vauvalla taas olisi molempien sekä äidin, että isän sukkien kuviot. Eli ne eriparisukat. Sukissa saisi olla saman henkistä kuviointia ja samat värit. Vain lähempää tarkastellessa huomaisi, että ne ovat erilaiset.
Nyt ei ollut tarvetta idealleni. Katsotaan tulisiko tulevaisuudessa. Kirjoitan sen tänne, jotta muistan sen joskus. He he, unohdan kuitenkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti