lauantai 2. joulukuuta 2017

Värioppi ja sen puute

Muistan lainanneeni takavuosina kirjan, kuinka kukkapenkeihin olisi syytä valita kasvit värien mukaan. Kullakin värillä oli oma tunnesymbolinsa. Samoin kukat itsessään korostivat tiettyjä asioita ihmisen elämässä. Kirja jäi lukematta sen haastavuuden vuoksi. Minun tietotaso olisi vaatinut enemänkin neuvon; osta se ja se kukka ja laita siihen ja siihen kohtaa penkkiä. Puutarhaharrastukseen ei inspiraatio sen jälkeen kukkinut!

Hyvin se taas alkoi. Se ispiraatio siis. Muitaihania-blogin huivi on veikeä ja siihen saa uppoamaan ihan mukavasti lankaa. Mikäs sen mukavampi projekti toteutettavaksi!
Lankavarastoista löytyi huiviin juuri sopivasti lämpimän ja kylmän sävyisiä lankoja.


 
 

 Kutimet suhisi pari iltaa oikein mukavasti. Vähitellen kuitenkin aloin empiä. Värit olivat ihan karmeat kaulaan kieputettavaksi. En antanut periksi ja jatkoin. Jospa se kuitenkin tulisi raikkaammaksi. No, ei tullut. Olisi pitänyt valita vähemmänä lankoja ja pitää värikartta saman lämpöisenä. Mutta minulla ei ole tällaista taitoa nähdä, mikä väri sopii minkäkin kanssa.
Olo oli kuin kukkapenkkien kanssa. Minun tietotaso olisi vaatinut enemänkin neuvon; ota se ja se lanka ja laita siihen ja siihen kohtaan kaulahuivia.
Purin tekeleen ja nyt teen työtä joka on harmaa. Olisikohan se oma alitajuntainen vastarinta väriopin puuteeseeni...


Värit puuttuvat maisemastakin. Luntakaan ei ole nimeksi. Lämmin keli on ollut helpotus jurtissa asuville. Eipähän tarvitse yöllä palella pakkasia. Myös eläimet saavat helpommin ruohoa maasta, kun ei ole lunta. Sitä kerkiää kyllä tulla tässä talven aikana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lahja opettajalle

Juurikin näin, lahjat ovat mielessä! Jouluhan ei ole kuin parin kuukauden päässä ja näin käsityöläisen silmin ihan liian lähellä. ...